Se, että jokin vie aikaa, ei tarkoita sitä, ettei se tapahdu. On miltei pari vuotta siitä, kun yhdessä mieheni kanssa päätimme merkittävästä elämänmuutoksesta. Muutokset ovat tapahtuneet hitaasti, mutta vuosi 2026 alkaa juuri sellaisena kuin olemme unelmoineet. Miten jännittävää!
Vajaa pari vuotta sitten haaveissa oli toteuttaa täydellinen elämänmuutos mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Käytännössä halusimme luopua miltei kaikesta vuosien saatossa rakentamastamme ja tehdä jotain ihan muuta. Mutta suuret muutokset vievät helposti aikaa. Monta kertaa – hyvin monta kertaa – näiden vajaan parin vuoden aikana olen joutunut toistamaan itselleni ja miehelleni, että asiat kyllä toteutuvat, kun suunta on oikea ja kaikki mahdollinen tehdään, jotta haluttuun suuntaan edetään. Näin jälkikäteen katsottuna voin sanoa, että vaikka asioiden toteutumisessa on kestänyt, olen ylpeä siitä, ettei tavoitteista missään vaiheessa luovuttu. Katse pidettiin koko ajan unelmissa ja niiden toteuttamisessa vaikka arki välillä rullasikin sen tuntuisena, ettei mikään itsestä riippumattomista syistä etene.
Voin rehellisesti sanoa, että ymmärrän oikein hyvin, miksi monien unelmat jäävät unelmiksi. Olisi moneen otteeseen ollut helppo luovuttaa, kun asiat eivät edenneet, ja todeta, että unelmat ovat unelmia ja arkirealismi tätä, missä nyt ollaan. Olisi ollut helppo suunnata energia ja rahat johonkin muuhun nopeammin mielihyvää ja tulosta tuottavaan. Tosiasia on, että pienet unelmat voi olla helppo ja nopea toteuttaa, mutta suuret unelmat elämänmuutoksineen vievät helposti aikaa ja vaativat enemmän kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Mutta haluaisin uskoa, että palkintokin on kaiken vaivan arvoinen.
Kun nyt luen ajatuksiani vuoden takaa, näen, miten paljon vuoden 2025 aikana on tapahtunut. Vuosi sitten asuntomme oli myymättä, omat opiskeluni vasta alkaneet, lapsemme kävi lukiota, töitä tehtiin kuten ennenkin ja matkailuauto oli yhä vain unelma. Nyt asuntomme on myyty, lapsemme pääsi keväällä ylioppilaaksi ja aloitti syksyllä uudet opinnot, minä valmistuin nyt jouluksi opiskeluistani, yrityksemme ovet on suljettu ja unelmoimamme matkailuauto seisoo hallissa odottamassa sitä, että lähdemme seikkailemaan. Lähtökohta vuodelle 2026 ei siis voisi olla juuri kutkuttavampi!
Viimeinen puoli vuotta asiat ovat edenneet hurjin harppauksin ja töitä kaiken tämän eteen on tehty hurjasti. Erityisesti yrityksemme myymisen tai lopettamisen suhteen asiat ovat seilanneet edes takaisin. Välillä meillä oli ostajaehdokas koko koko konaisuudelle ja pyöriteltiin liiketoimintakauppaa, jossa uusi omistaja olisi tullut nykyisiin tiloihimme jatkamaan toimintaa sellaisenaan. Välillä taas toimintaa on oltu vain ajamassa alas ja olemme suunnitelleet koneiden ja laitteiden myyntiä sellaisenaan eri toimijoille. Välillä taas on hierottu sopimuksia eri tuotannon osa-alueiden siirtymisestä eri toimijoille. Kiinnostuneita 25 vuotta rakentamallemme toiminnalle on kyllä löytynyt, mutta kaikille suht nopeasti etenevä aikataulumme toiminnasta luopumiselle ei ole sopinut ja toisaalta pankit eivät ole myöskään olleet erityisen kiinnostuneita rahoittamaan pienyrityslainoja, mikä on osaltaan rajoittanut ostajien mahdollisuuksia toimia haluamallaan tavalla.
Syksyn aikana lykkäsimme lopettamistamme vähitellen vuoden vaihteeseen asti, mutta joulukuun alkupuolella päätimme, että tuli mitä tuli niin meidän osaltamme nykyinen yritystoiminta loppuu joulun alla. Ja tässä sitä nyt ollaan! Joululomalla ja yrityksen ovet on suljettu meidän osalta pysyvästi. Vielä asiaa on vaikea hahmottaa, sillä olemme aina viettäneet lomaa joulun ja loppiaisen välillä. Mutta loman ohessa neuvottelut koneiden ja kaluston siirtymisestä muille toimijoille ovat käynnissä. Alkuvuodesta toivottavasti saamme vähitellen sovittua kaupat ja saamme tyhjennettyä toimitilat. Hetkessä ei toki tämäkään kaikki tule olemaan valmista – sen olemme jo tässä parin vuoden aikana oppineet – mutta, kun töitä tehdään sen eteen, että haluttuun suuntaan mennään, niin kyllä tämäkin projekti jossain kohtaa maaliin tulee.
Mistä siis unelmoin vuodelle 2026? Ensimmäisenä haaveilen siitä, että saamme yritystoimintamme muutokset suoritettua loppuun eli koneet ja kaluston myytyä sekä toimitilat tyhjennettyä ja vuokralle. Seuraavaksi haaveilen levosta ja rauhoittumisesta. Haaveilen kiireettömistä aamuista ja päivistä. Siitä, että voin heräillä mökillä rauhassa ja touhuta päivät oman mieleni mukaan. Voin tehdä polttopuita, rakentaa nuotiopaikkaa, maalata ulkoseinät, jne. Haaveilen myös opiskelevani itsenäisesti lisää. Tekemistä kyllä riittää eikä minulla ole mitään tekemistä vastaan, kun saan touhuta omaan tahtiin liikoja kelloon tai kalenteriin tuijottamatta ja antaa samalla pään levätä. Haaveilen yhteisestä ajasta lähimpien kanssa – siitä, että kaikilla olisi asiat hyvin ja terveyttä. Ja viimeisenä haaveilen matkailusta – siitä, että pääsemme matkailuautomme kanssa tien päälle. Pienemmät ja isommat reissut lähelle ja kauemmas ovat haaveissani. Vuoden päästä olen viisaampi sen suhteen, mikä kaikki on toteutunut, mutta vuosi 2026 tarjoaa mitä parhaimmat lähtökohdat unelmilleni ja niiden toteuttamiselle.
Toivotan siis oikein hyvää uutta vuotta 2026 kaikille! Unelmoikaa isosti ja rakentakaa itsellenne unelmienne arki!
Tässä vielä linkit siihen, missä olimme vuosi sitten, sekä siihen, mistä tämä kaikki lähti liikkeelle vajaa pari vuotta sitten:
Arjen anatomiaa – Miten toteutuneista unelmista tuli ilotonta suorittamista?